Tavoitteiden asettaminen yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa
- Tärkeä prosessinvaihe on havaintojen reflektointi yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Usein lapsen vanhemmat ovat jo arjessa tunnistaneet oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja myös lapsella itsellään saattaa olla tunne siitä, ettei kaikki ole niin kuin pitäisi, mutta sen sanoittaminen ääneen on lapselle/nuorelle ehkä liian vaikeaa. Lapsi on sen sijaan saattanut kehittää kompensoivia toimintamalleja, joiden avulla välttää haastavia tilanteita.
- On arvokasta, että lapsen motoristen taitojen kehittymiseen sekä osallistumisen mahdollisuuksien parantamiseen liittyvät tavoitteet tehdään yhdessä. Lapsen ja perheen yksilölliset kokemukset sekä näkemykset ovat keskeinen osa tarvittavien oppimista mahdollistavien tuen keinojen suunnittelussa.
- Keskustelun kautta on tarkoitus tuoda esille, millaisia ajatuksia tilanteesta on esimerkiksi opettajalla, vanhemmalla ja ennen kaikkea lapsella itsellään. Lapsen mahdollisuus kertoa omista ajatuksistaan ja tuntemuksistaan liittyen taitojen oppimiseen on merkittävässä roolissa osana havainnointi- ja taitojen edistämisprosessia. Lapsen käsitykset siitä, missä hän kokee olevansa hyvä, mikä arjessa (koulussa, kotona, päiväkodissa, harrastuksissa) sujuu ja mikä on vaikeaa kuvaavat vahvuuksien ja heikkouksien lisäksi myös sitä, mikä lapselle on merkityksellistä. Tämä auttaa ymmärtämään sitä, miten merkittävää jonkin taidon oppiminen on lapselle itselleen.
- Lapsen taito asettaa itselleen tavoitteita voidaan myös nähdä oppimista vahvistavana piirteenä. Tavoitteiden asettaminen, oppimisen eteen tehtävä työ ja sinnikkyys vaativat kuitenkin lapselta itsesäätelytaitoja. Lasta voidaan auttaa pohtimalla hänen kanssaan yhdessä tavoitteita ja jakamalla niitä pienempiin osatavoitteisiin. Näin asiasta muodostuu myös konkreettisempi kuva kaikille osapuolille.
- Tavoitteiden asettaminen on lapselle olennainen osa motivoitumista työskentelyyn hänelle vaikeiden taitojen oppimiseksi. Kun lapsen omat tavoitteet ja toiveet tulevat huomioiduiksi vahvistuu sekä lapsen sitoutuminen että motivoituminen yhteiseen työskentelyyn. Lapsen kyky arvioida omia taitojaan ja asettaa sopivia tavoitteita on olennaista, sillä sopivantasoisten tehtävien äärellä työskenteleminen tukee kehittymistä paremmin kuin liian vaikeiden tai helppojen.
- Kun lapsen kanssa yhdessä toimien on rakennettu oppimisen tavoitteet, äärimmäisen tärkeää on korostaa oppimisen mahdollisuutta sekä tuoda esiin myös hänen vahvuutensa. Kun lapsi ymmärtää harjoittelevansa asiaa hänelle tärkeän toiminnan onnistumiseksi on suhtautuminenkin harjoitteluun todennäköisesti myönteisempää. Keskeistä on myös lapsen ymmärrys siitä, että aikuiset haluavat auttaa lasta oppimaan hänelle merkityksellisen asian. Lapsen kokemus siitä, että hänellä on ihmisiä tukenaan ja he uskovat hänen pystyvän muutokseen on äärimmäisen tärkeää
”Ammattilaisen tehtävä on tunnistaa lapselle mielekkäitä ja motivoivia tavoitteita. Oppiminen tapahtuu niitä kohti menemällä.” -kertoo lasten fysioterapeutti Annu
Tavoitteiden asettaminen – edistymisen konkretisoiminen
Lapsen uskoa omiin kasvun ja oppimisen mahdollisuuksiin kannattaa vahvistaa muun muassa tekemällä taidon harjoittelun edistymisestä lapselle mahdollisimman näkyvää. Taito, jonka oppiminen on tavoitteeksi yhdessä asetettu, voidaan esimerkiksi pilkkoa pienempiin osiin ja tehdä näin sekä aikuiselle että lapselle näkyväksi se, mitä kaikkea kyseisen taidon osaaminen vaatii.
Vaikka lapsen motoristen taitojen edistymisessä ei olisikaan selkeästi havaittavaa fyysistä paranemista voi toimijuudessa, eli siinä, miten lapsi kokee oman toimintakykynsä, tapahtua suuriakin muutoksia. Havaittavia muutoksia voivat olla esimerkiksi lapsen itseymmärryksen kehittyminen, taito ja uskallus pyytää apua tarvittaessa tai rohkeampi yrittäminen uutta taitoa opeteltaessa. Muutoksia lapsen ajattelussa ja toiminnassa on tärkeää huomioida myös eri ympäristöjen välillä kuten esimerkiksi motoriikkakerhossa harjoitellun taidon siirtyminen päiväkodin arjessa käytettäväksi.