Vaikeudet heijastuvat arjessa hyvin monenlaisiin päivittäisiin toimintoihin. Heikot motoriset taidot ovat yhteydessä lapsen tasavertaisiin osallistumismahdollisuuksiin, käyttäytymisen ongelmiin ja psykososiaaliseen hyvinvointiin sekä vaikeuksien on havaittu jo varhaislapsuudessa olevan riskitekijä psyykkiselle hyvinvoinnille. Motoriset vaikeudet vaikuttavat fyysiseen terveyteen jo lapsuuden aikana ollen yhteyksissä esimerkiksi kehon koostumukseen (ylipainoon).
Keskeisin vaikeus näyttäisi liittyvän toiminnan ennakointiin ja pysyvien liikemallien kehittymiseen eli motorisen taidon tallentumiseen liikemuistiin. Lisäksi lapsella saattaa ilmetä vaikeuksia liikkeiden rytmissä, ajoituksessa ja ohjauksessa. Aistitiedon käytössä ja yhteensovittamisessa esiintyvät pulmat voivat näyttäytyä suorituksen hitautena tai epätarkkuutena. Nämä voivat johtua neuraalisella tasolla olevista haasteista, joissa ärsyke tunnistetaan tai tulkitaan väärin sekä liikkeen säätelyn toimeenpanossa tai toteutuksessa on vaikeuksia. Liikemallit vaihtelevat tilanteesta toiseen ja ovat selvästi normaalia liikemallia epäsymmetrisempiä. Motorisen oppimisen vaikeus voi näkyä liikkeiden suunnittelun ja ohjailun vaikeutena, liikkumisen kömpelyytenä tai epätyypillisinä liikemalleina. Tyypillistä on toiminnan hitaus, epätarkkuus sekä liikkeiden ajoittamisen että lihasvoiman säätelyn vaikeudet. Vaikeuksia voi olla myös kehonhahmotuksessa, esineiden käsittelyssä ja käsialan selkeydessä.
Haasteet näkyvät lapsen arjessa useissa käytännön toiminnoissa, kuten kirjoittamisessa, pukeutumistilanteissa tai fyysisissä peleissä ja leikeissä. Myös suoriutuminen jokapäiväisissä motorista koordinaatiota vaativissa toiminnoissa voi olla olennaisesti heikompaa suhteessa ikätovereihin.
Osallistuminen ja osallisuus leikkitilanteissa
- Motorisen oppimisen vaikeudet voivat olla riskitekijä osallistumiselle leikkitilanteisiin, sillä ne vaativat monia motorisia taitoja, leikkivälineiden käsittely, leikissä liikkuminen jne.
- Vertailu alkaa, osallistuminen ja yrittäminen vähenee
- Lapset hallitsevat ehkä jonkun tavan toimia ja, kun ympäristö muuttuu, lapsi ei osaa siirtää taitoa. Ikätasoiset menevät liian lujaa, jolloin nämä lapset saattavat hakea seuraa pienemmistä.
- Lapset, joille motoriset toiminnot ovat vaikeita katsovat enemmän sivusta tai siirtyvät herkemmin leikistä toiseen
Suurimmat osallistumisen esteet lapsilla, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia, liittyvät organisoituun urheiluun. Lapsi kokee erityisesti pallopeleihin osallistumisen vaikeaksi. Lapsi ei myöskään helposti hakeudu liikuntataitoja kehittävän toiminnan pariin, koska motoriset vaikeudet heijastuvat usein haluttomuutena aktiiviseen liikkumiseen ja uusien taitojen opetteluun. Lapset kokevatkin usein leikin ”kovaksi työksi”, joka näkyy myös vähäisempänä leikkeihin osallistumisena.
Miten vaikeudet näyttäytyvät nuoruudessa tai työelämässä?
Nuoruusiässä motoriset vaikeudet näyttäytyvät esimerkiksi ammatinvalinnassa, itsestä huolehtimisen taidoissa tai ajokortin saamisessa. Motorisilla vaikeuksilla on havaittu olevan yhteys alhaiseen koulutustaustaan ja akateemisiin vaikeuksiin, jotka heijastuvat peruskoulun jälkeisiin jatkokoulutus- ja uravalintoihin. Jo 1–vuotiaan motorinen kehitys, erityisesti liikkeiden laatu, asentokontrolli ja istumistaidot, ennustavat myöhempää kognitiivista kehitystä. Nuoret, joilla on todettu motorisen oppimisen vaikeuksia, ovat myös vähemmän tyytyväisiä elämäänsä, kuin nuoret, joilla ei ole motorisia vaikeuksia.
Vaikeudet näyttäytyvät työelämässä eri tavoin
- Tarkkuutta vaativien tietojen ja taitojen omaksuminen on hitaampaa, ja lisäksi vaikeuksia voi ilmetä arjen taidoissa, kuten lounaan valmistamisessa ja vaatteiden silittämisessä
- Käsikirjoittamista vaativissa tehtävissä
- Tasapainoa vaativissa työtehtävissä (esim. rakennusala)
- Hienomotoriikkaa vaativissa töissä (kuten parturi-kampaaja-ala, kosmetologi)
- Autolla ajamisen opettelussa
- Organisointi, ajanhallinta- ja suunnittelutaidoissa
Miltä vaikeudet voivat tuntua?
Miltä lapsesta tuntuu, kun toistuvasti lasi kaatuu, ruokailu on sotkuista tai takin päälle pukeminen on niin hidasta, ettei ennätä siksi mukaan leikkeihin.
- Tarvitsee vahvempaa tukeutumista näköaistiin ja jatkaa sitä muita pidempään uusia taitoja harjoitellessa.
- Uuden oppiminen on haastavaa. Taidon oppiminen vie enemmän aikaa ja harjoitusta.
- Jäykät tai turhan rennot liikkeet. Eriytyneiden liikkeiden hallinta on vaikeaa esimerkiksi kirjoittaessa voi olla vaikea hahmottaa mitä lihaksia tai niveliä tulisi pitää paikallaan, jännittää tai rentouttaa.
- Luovuttamisen tai turhautumisen tunteita. Tehtävät voivat olla liian vaikeita tai itseluottamuksen puute vaikuttaa harjoittelumotivaatioon.
- Fyysistä väsymistä. Lapsella voi olla vaikeuksia hahmottaa mitä lihaksia hänen tarvitsee käyttää kuhunkin tehtävään, tästä seuraa usein uupumusta, kun lihaksia jännitetään liikaa tehtävän tarpeisiin nähden.
- Molempien kehon puoliskojen yhtäaikainen koordinointi voi tuntua hankalalta, koska molemmat kehon puolet eivät toimi yhteistyössä. Kyseistä taitoa tarvitaan kaksikätistä toimintaa vaativissa tehtävissä esim. pallon kiinniotto, leikkaaminen tai pukeminen.