Lapsen ja huoltajien näkökulman huomiointi ja tavoitteiden asettaminen yhdessä

  • Tärkeä prosessinvaihe on havaintojen reflektointi yhdessä lapsen ja lasten vanhempien kanssa. Useasti lapsen vanhemmat ovat arjessa huomanneet samoja asioita ja myös lapsella itsellään saattaa olla tunne siitä, ettei kaikki ole niin kuin pitäisi, mutta sen sanoittaminen ääneen on lapselle/nuorelle ehkä liian vaikeaa. Lapsi on sen sijaan saattanut kehittää kompensoivia toimintamalleja, joiden avulla välttää haastavia tilanteita.
  • On arvokasta, että lapsen motoristen taitojen kehittymiseen sekä osallistumisen mahdollisuuksien parantamiseen liittyvät tavoitteet tehdään yhdessä. Lapsen ja perheen yksilölliset kokemukset sekä näkemykset ovat keskeinen osa tarvittavien oppimista mahdollistavien tuen keinojen suunnittelussa.
  • Keskustelun kautta on tarkoitus tuoda esille, millaisia ajatuksia tilanteesta on esimerkiksi opettajalla, vanhemmalla ja ennen kaikkea lapsella itsellään. Lapsen mahdollisuus kertoa omista ajatuksistaan ja tuntemuksistaan liittyen taitojen oppimiseen on merkittävässä roolissa osana havainnointi- ja taitojen edistämisprosessia, sillä on muun muassa mahdollisesti hänen motivaatiotaan parantava vaikutus.
  • Se mitä lapsi ajattelee omista taidoistaan, on keskeistä. Missä hän kokee olevansa hyvä, mikä arjessa (koulussa, kotona, päiväkodissa, harrastuksissa) sujuu ja mikä on vaikeaa. Lapsen käsitykset edellä mainituista kuvaavat vahvuuksien ja heikkouksien lisäksi myös sitä, mikä lapselle on merkityksellistä, hänen arvostuksiaan. Tämä auttaa ymmärtämään myös sitä, miten merkittävä jonkin taidon oppiminen on lapselle itselleen.
  • Lapsen oppimismotivaation löytymiseksi tai tavoitteiden asettamisen onnistumiseksi voi toisinaan olla tarpeellista aloittaa auttamalla lasta ymmärtämään itseään sekä oppimisvaikeuksiaan. Lapsen minäkuvakäsityksen äärellä on oleellista huomioida kognitiivisen kehityksen taso. Arvokasta on alkuun pysähtyä kuuntelemaan lasta ja sitä millaista kuvaa itsestään hän rakentaa.
  • Oppijan taito asettaa itselleen tavoitteita voidaan myös nähdä oppimista vahvistavana piirteenä. Tavoitteiden asettaminen, oppimisen eteen tehtävä työ ja sinnikkyys vaativat kuitenkin lapselta itsesäätelytaitoja. Lasta voidaan auttaa pohtimalla hänen kanssaan yhdessä tavoitteita ja jakamalla niitä pienempiin osatavoitteisiin. Näin asiasta muodostuu myös konkreettisempi kuva kaikille osapuolille.
  • Tavoitteiden asettaminen on lapselle olennainen osa motivoitumista työskentelyyn hänelle vaikeiden taitojen oppimiseksi. Kun lapsen omat tavoitteet ja toiveet tulevat huomioiduiksi vahvistuu sekä lapsen sitoutuminen että motivoituminen yhteiseen työskentelyyn. Lapsen kyky arvioida omia taitojaan ja asettaa sopivia tavoitteita on olennaista, sillä sopivantasoisten tehtävien äärellä työskenteleminen tukee kehittymistä paremmin kuin liian vaikeiden tai helppojen.
  • Kun lapsen kanssa yhdessä toimien on rakennettu oppimisen tavoitteet, äärimmäisen tärkeää on korostaa oppimisen mahdollisuutta sekä tuoda esiin myös hänen vahvuutensa. Kun lapsi ymmärtää harjoittelevansa asiaa hänelle tärkeän toiminnan onnistumiseksi on suhtautuminenkin harjoitteluun todennäköisesti myönteisempää. Keskeistä on myös lapsen ymmärrys siitä, että aikuiset haluavat auttaa lasta oppimaan hänelle merkityksellisen asian.

”Ammattilaisen tehtävä on tunnistaa lapselle mielekkäitä ja motivoivia tavoitteita. Oppiminen tapahtuu niitä kohti menemällä.” -kertoo lasten fysioterapeutti Annu

Tavoitteena on lähtökohtaisesti se, että lapsi itse määrittää toivottavan muutoksen ja haluaa pyrkiä kohti sitä. Tärkeää on, että aikuinen ja lapsi toimivat yhdessä, aikuisen tehtävänä on herätellä lapsen ajatuksia ja näkökulmia, pohtia lapsen kanssa yhdessä oppimista edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Lapsen kokemus siitä, että hänellä on ihmisiä tukenaan ja he uskovat hänen pystyvän muutokseen on äärimmäisen tärkeää. Jokaisen lapsen tavoitteet oppimiselle ovat yksilöllisiä. Tärkeää on mahdollistaa lapsen osallistuminen hänelle tärkeisiin asioihin – tunnistetaanko niitä yksilötasolla? Mitä ovat nämä arjen hetket kenenkin kohdalla?

Tavoitteiden asettaminen – edistymisen konkretisoiminen

Lapsen uskoa omiin kasvun ja oppimisen mahdollisuuksiin kannattaa vahvistaa muun muassa tekemällä taidon harjoittelun edistymisestä lapselle mahdollisimman näkyvää. Taito, jonka oppiminen on tavoitteeksi yhdessä asetettu, voidaan esimerkiksi pilkkoa pienempiin osiin ja tehdä näin sekä aikuiselle että lapselle näkyväksi se, mitä kaikkea kyseisen taidon osaaminen vaatii. Tätä osiin pilkottua taitoa voidaan samalla käyttää myös lapsen edistymisen näkyväksi tekemisessä esimerkiksi värittämällä esim. taitopallosta se osa, jonka lapsi on taidosta oppinut.

 Arvioithan muutakin kuin vain fyysistä edistymistä?

Vaikka lapsen motoristen taitojen edistyminen ei olisikaan selkeästi havaittavaa fyysistä paranemista voi toimijuudessa, siinä, miten lapsi kokee oman toimintakykynsä, ymmärtää paremmin erilaista tapaansa oppia tapahtua suuriakin muutoksia. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää oppimisprosessin ympärille kietoutuvia lukuisia eri ulottuvuuksia, sillä jos keskitymme vain taidon oppimiseen emme ehkä ikinä saavuta parasta mahdollista potentiaalia.

Lapsen kehittymisen positiiviset vaikutukset lapsen toimintaan ja itsetuntoon – havainnoitavat muutokset kuten esimerkiksi:

  1. Yrittääkö lapsi rohkeammin?
  2. Näkyykö yrittämistä/rohkeampaa kokeilemista eri ympäristöissä, jos esimerkiksi motoriikkakerhoissa harjoiteltu, miten päiväkodissa tai kotona?
  3. Itseymmärrys, taito ja uskallus pyytää apua tarvittaessa