Motoristen taitojen havainnointia – miksi?

  • Motoristen taitojen yksilöllisen havainnoinnin tavoitteena on luoda myönteinen, kehitystä ja oppimista edistävä kuva lapsen yksittäisistä taidoista, kokonaiskehityksestä sekä oppimiseen vaikuttavista tekijöistä.
  • Motoristen taitojen havainnoinnissa sekä niiden oppimisessa vaikeuksia tunnistettaessa ja tuen keinoja pohdittaessa on arvokasta kiinnittää huomio lapsen oppimisvaikeuden sijasta ennen kaikkea siihen, miten puutteelliset motoriset taidot vaikuttavat hänen toimintakykyynsä ja kehittymiseensä. Ymmärryksen syventäminen siitä, miten taidot mahdollistavat lapsen osallistumisen hänelle merkitykselliseen toimintaan on yksi havainnointiprosessin keskeisistä kysymyksistä.
  • Arvioinnin tärkeitä tavoitteita ovat myös yhteisen ymmärryksen lisääntyminen lapsen oppimisen vaikeuksista, lapsen tai nuoren itseymmärryksen lisääntyminen sekä opetukseen ja tarvittaviin tuenmuotoihin saatava ohjaus. Yhdessä toiminen lapsen, koulun, varhaiskasvatuksen, kodin sekä muiden lapsen kanssa toimivien ihmisten kanssa on tärkeää koko prosessin ajan.
  • Tietoa ja ymmärrystä lisäävä havainnointiprosessi on itsessään jo merkittävä osa motoristen taitojen oppimista edistävää yhteistä toimintaa.  Tämä mahdollistaa lapsen itseymmärryksen syventymisen ja voi edistää sellaisten keinojen ja voimavarojen löytämistä, joilla vaikeuksia voidaan sekä voittaa että opetella elämään sujuvammin niiden kanssa.
  • On oleellista muistaa, että kyse on lapsen osaamisen havainnoinnin/arvioinnin lisäksi paljon muustakin. Tilanteen kokonaisarvioon sisältyy myös lapsen kokemusten sekä emotionaalisen hyvinvoinnin tarkastelu. Lapsen kuuleminen ja hänen kokemustensa ymmärtäminen on tärkeää riippumatta siitä, liittyykö tilanteisiin erilaisia emotionaalisia ongelmia kuten mielialan laskeminen, heikko itsetunto tai negatiivinen käsitys itsestä oppijana.
  • Parhaimmillaan yhdessä toimimisen myötä rakentunut tieto ohjaa sekä lasta että hänen eri kasvu- ja kehitysympäristöissään toimivia aikuisia tarkastelemaan oppimisen vaikeutta uudella tavalla.  Se auttaa siirtymisessä huolen maailmasta toiminnan maailmaan ja auttaa löytämään uudenlaisia voimavaroja.
  • Motoristen taitojen kehittymistä on hyvä havainnoida arjen eri tilanteissa. Jokaisen lapsen lähellä olevan ihmisen tulisi osallistua havainnointiin, esimerkiksi lastentarhanopettaja, lastenhoitaja, erityislastentarhanopettaja, opettaja, erityisopettaja, huoltaja, harrastuksen ohjaaja ja lapsi itse. Jos mahdollista, lasta tulisi havainnoida niin, ettei hän huomaa olevansa havainnoinnin kohteena. Näin tulos on mahdollisimman aito ja lapselle luontainen.
  • Havainnointi- ja seurantalomakkeet ovat hyvä apu havaintojen tekemiseen, taidon kehittymisen dokumentointiin sekä taitojen tukemisen suunnitteluun. Mikäli on aihetta epäillä, että lapsella on haasteita motoriikassa ja taito ei kehity, on hyvä varmistaa asia vielä standardoidun testin avulla.

Varhaiskasvatussuunnitelmasta (2018) poimittua

”Säännöllisellä ja ohjatulla liikunnalla on tärkeä merkitys lasten kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle. Tämän vuoksi lasten motoristen taitojen suunnitelmallinen havainnointi on tärkeää. Henkilöstön tulee suunnitella päivän rakenne, sisä- ja ulkoympäristö sekä toiminnan sisällöt niin, että lapset voivat monipuolisesti nauttia liikkumisesta eri tilanteissa.”

”Varhaiskasvatuksen tehtävänä on kehittää lasten kehontuntemusta ja -hallintaa sekä motorisia perustaitoja, kuten tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja.”

”Säännöllisellä ja ohjatulla liikunnalla on tärkeä merkitys lasten kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle.”

”Oppimisen alue Kasvan liikun ja kehityn: Oppimisen alueet eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia.”

”Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Niiden tulee tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjata leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen.”

”Huoltajaan ollaan yhteydessä heti, kun huoli lapsella ilmenee kehityksen tai oppimisen haasteita tai kun herää huoli. Varhaiskasvatuksessa lapsi saa tarvitsemaansa kehityksen ja oppimisen tukea etunsa mukaisesti, vaikka huoltajat eivät sitoutuisikaan yhteistyöhön.”

”Lapsen tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteistyö lapsen, huoltajan, lastentarhanopettajan, erityislastentarhanopettajan sekä varhaiskasvatuksen muun henkilöstön kanssa on tärkeää. Tuen tarpeen havainnointi ja tuen antaminen kuuluvat koko henkilöstölle heidän koulutuksensa, työnkuviensa ja vastuidensa mukaan.”

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2014 (OPS 2016) poimittua

”Vuosiluokilla 1-2 on tärkeää tunnistaa sellaiset motorisen oppimisen vaikeudet, joilla voi olla yhteyttä muihin oppimisen ongelmiin.”

”Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle.  Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekä tukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä.  Opetuksessa on keskeistä oppilaiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin ja opetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaan oppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella.”