Lapsen motorisen pätevyyden ja sen kehittymisen uskotaan olevan yksi parhaista tavoista edistää sekä ylläpitää fyysisesti aktiivista elämäntapaa. Tästä syystä Vipinää ja kipinää -hankkeessa on tuettu varhaiskasvatuksen yksiköitä lasten motoristen taitojen havainnoinnissa, motorisen kehityksen seurannassa sekä motorisen oppimisen vaikeuksien ennaltaehkäisyssä ja tunnistamisessa. Tärkeänä tavoitteena on myös ollut varhaiskasvattajien tietoisuuden lisääminen motoristen taitojen merkityksestä lasten kokonaisvaltaiselle kehitykselle, fyysiselle aktiivisuudelle ja syrjäytymisriskille.
Ennen Vipinää ja kipinää -hanketta motoristen taitojen havainnoinnissa käytettiin vaihtelevia menetelmiä ja havainnointilomakkeita. Hankkeessa toimintaa yhtenäistettiin ja tällä hetkellä Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa suositellaan Skidi- ja Skillireilien säännöllistä käyttöä motoriikan havainnoinnin yhteydessä. Skidi- ja skillireililomakkeiden käyttö on tuonut yhtenevyyttä ja tarkkuutta taitojen havainnointiin ja harjoitteluun. Strukturoidulla havainnointilomakkeella perustaitoja tulee havainnoitua monipuolisesti, jolloin huomataan helpommin lapselle haastavammat osa-alueet. Vaikka lomakkeen käyttö on tuonut paljon hyvää, vaatii havainnointiprosessi aikaa ja järjestelyitä. Kiinnostus ja ymmärrys havainnoinnin merkitysestä on merkittävässä roolissa havainnointien onnistuneessa toteuttamisessa.
Syyt taitojen oppimisen viivästymiseen, huolilista sekä yhdessä toimiminen
Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa havainnoinnin jälkeen tarkastellaan motoristen perustaitojen osaamista lapsi- ja ryhmäkohtaisesti. Aina taidot eivät kehity ikätason mukaisesti, jolloin on tärkeää pohtia taitojen viivästymisen syitä. Onko lapsella ollut riittävästi mahdollisuuksia harjoitella ja oppia taito, vai löytyykö taustalta jokin muu oppimista hidastava tekijä, esimerkiksi motorisen oppimisen vaikeus? Havainnointien tarkastelun tueksi on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) kanssa kehitetty tarkistuslista, johon on merkitty ikätason mukainen kehitys ja huolialueet.
Mikäli vuosittaisissa havainnoinneissa lomakkeelle kirjattavat rastit jäävät huolialueelle, otetaan asia puheeksi lapsen vanhempien kanssa. Vanhempia kannustetaan hakeutumaan lapsen kanssa fysioterapeutin vastaanotolle tarkempaa kartoitusta varten. Oikeilla ja riittävän aikaisilla tukitoimilla on suuri vaikutus lapsen taitojen kehittymiseen ja oppimiseen, joten yhteistyötä motorisia taitoja tukevien tahojen kanssa on tiivistetty. Varhaiskasvatuksessa kasvattajat ovat merkittävässä roolissa niin motorisen kehityksen tukemisessa, huolen havaitsemisessa, kuin palvelujen piiriin ohjauksessakin.
Yksilöllisen kehityksen lisäksi on tärkeää huomioida myös koko ryhmän motoristen taitojen kehitys. Skidi- ja skillireililomakkeet muistuttavat, mitä taitoja lapsen tulisi osata ja oppia missäkin ikävaiheessa. Ihannetilanteessa näiden taitojen harjoittelun suunnitelma näkyy päiväkodin omassa liikuntasuunnitelmassa. Suunnitelmallisuus takaa sen, että varhaiskasvatuksen piirissä olevalla lapsella on mahdollisuus kaikkien motoristen perustaitojen harjoitteluun päiväkotiarjen lomassa.
Hankkeen aikana on tehty tiivistä yhteistyötä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyön tuloksena on luotu malli, jonka avulla tuetaan monialaisuutta hyödyntäen lasten motoristen taitojen kehittymistä. Hankkeen päättyessä yhteistyötä jatketaan LAB-ammattikorkeakoulun kanssa uuden mallin mukaisesti. Fysioterapiaopiskelijat toteuttavat ja tukevat motoristen taitojen havainnointia ja niiden harjoittelua pilottialueella. Yhteistyön myötä opiskelijat oppivat ammatillisia taitoja ja monialaista yhteistyötä aidossa ympäristössä, ja kasvattajat saavat apua ja tukea motoristen taitojen havainnointiin ja kehittämiseen.
Varhaiskasvatuksen kasvattajien tehtävänä on mahdollistaa lapselle monipuolinen liikkuminen eri tilanteissa, innostaa lapsia liikkumaan, sekä kehittää lapsen motorisia taitoja monipuolisesti. Tutkimusten mukaan lapset, joilla ilmenee motoriikan haasteita, eivät hakeudu liikuntataitoja haastavien tehtävien pariin. Skidi- ja skillireililomakkeet ovat tarjonneet Lappeenrannan varhaiskasvatukseen työkalun, jonka avulla motoriikan haasteet voidaan havaita ja tarjota varhaista tukea taitojen kehittämiseen, jotta kaikilla olisi mahdollista kokea liikkumisen ilo.
Kirjoittajat:
Emilia Ketvell, Vipinää ja Kipinää -hanke, Lappeenrannan varhaiskasvatuksen fysioterapeutti
Milla Reponen, LAB-ammattikorkeakoulu, fysioterapian lehtori
Lähteet:
Arino, J., Heikkilä, H., 2020. Temperamentin ja ohjatun liikunnan harrastamisen yhteys päiväkotilapsilla. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/71666/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-202009085774.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016. Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016:22.
Rintala, P., Sääkslahti, A., Iivonen, S., 2016. 3-10 -vuotiaiden lasten motoriset perustaidot. Liikunta & Tiede 53 (6), 49–55. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/52620/rintalasaakslahtiiivonenlt2016616tutkimusartikkelit.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sivén, H., 2013. 4- vuotiaiden lasten motorisissa perustaidoissa tapahtuneet muutokset 20 vuoden aikana. Pro gradu -tutkielma. Liikuntakasvatuksen laitos. Jyväskylän yliopisto. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/41727/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201306101939.pdf